Avainsanat: Myydään kontortamännyn taimia. Myytävänä kontortan taimia. Taimitarha: Pohjois-Pohjanmaa, Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala, Ylikiiminki, Kempele, Oulunsalo, Tyrnävä, Ii. Kuljetus: Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala, Ylikiiminki, Kempele, Oulunsalo, Tyrnävä, Ii. Tervasroso.

KONTORTAMÄNTY




KUVAUS

Kontortamänty on kotoisin läntisestä Pohjois-Amerikasta. USA:ssa, ja varsinkin Kanadassa, kontorta on erittäin tärkeä saha- ja sellupuu. Kontortan dominoimia metsiä arvioidaan olevan yhteensä 26 miljoonaa hehtaaria. Ulkoisesti kontorta muistuttaa varsin paljon meikäläistä mäntyä. Runko on kuitenkin tummanharmaa, ohutkuorinen ja neulaset pidemmät kuin metsämännyllä.


Ruotsissa kontortan laajamittainen istutus alkoi 70-luvulla ja kontortametsiä on jo noin 600000ha. Kontortasta haettiin ratkaisua Keski- ja Pohjois-Ruotsin karujen ylänköjen metsänuudistamisongelmiin. Kontortamännyn suosio perustuu metsämäntyä parempaan vastustus- ja toipumiskykyyn vakavimpia sienitauteja vastaan ja keskimäärin 30-40% kovempaan kasvuun. Parempi kasvu johtunee vähäisemmästä ravinteiden tarpeesta ja suurimmat kasvuerot saavutetaankin köyhemmillä mailla. Ilmiö perustuu osittain lajin ohutkuorisuuteen, sillä puiden ravinteet varastoituvat pääosin kuoreen, oksiin ja neulasiin. Kontorta tulee toimeen erittäin vähäisellä typellä. Typen puute on yleensä pahiten kasvua rajoittava tekijä kivennäismaiden metsissä.


Tutkimusten mukaan kontorta on immuuni tervasrosolle ja toipuu metsämäntyä paremmin versosurmasta. Agressiivinen tervasroso on viime aikoina yleistynyt Pohjois-Suomessa ja tuhonnut männiköitä paikoin kokonaan.


KASVATUS

Kontortan käyttö on uuden puusukupolven myötä jälleen nousussa länsinaapurissa. Esimerkiksi vuonna 2013 tuotettiin jopa 13 miljoonaa tainta. Myös suorakylvöä harrastetaan. Taimiston käyttämä siemen on peräisin ruotsalaisilta siemenviljelyksiltä. Niille on valittu ensimmäisen kontortasukupolven valioyksilöiden klooneja. Kasvu, tuhojen sieto ja rungon laatu ovat parantuneet verrattuna 1. sukupolveen. Käyttämämme siemenen optimaalinen käyttöalue on laaja, välillä 63-68 leveysastetta.


Ruotsalaisten kokemusten mukaan hirvi syö metsämäntyä mieluummin kuin kontortamäntyä. Ilmiö perustunee kontortan 2-3 kertaa suurempaan tanniinien ja muiden suoja-aineiden määrään. Lumi- ja myrskytuhoalttius on suurempi kuin metsämännyllä, varsinkin rehevällä pohjalla kasvatettaessa. Muuten tuhoalttius on samaa tasoa tai pienempi kuin männyllä. Oksien karsiutuminen on hitaampaa kuin männyllä. Rehevällä tai pehmeällä pohjalla kontortan kasvatus ei ole perusteltua. Kontortan juuristo on suppeampi kuin vastaavan kokoisella metsämännyllä.


Kontortan kasvatustiheys voi olla suurempi kuin kotimaisilla puulajeilla. Laji sietää varjostusta paremmin kuin metsämänty.


KÄYTTÖ

Ruotsissa kontortaa kasvatettiin aluksi lähinnä nopean kierron sellupuuksi. Pidemmällä kierrolla ja normaalisti harventamalla myös tukin kasvatuksen on havaittu olevan mahdollista. Tämä onkin loogista, koska kontorta on kotiseudullaan tärkeä sahapuu. Nopean kierron biomassan tuotantoon kontortan on arveltu soveltuvan muita havupuita paremmin.


LINKKEJÄ

Wikipedia

Tree Species Compendium

Silvics of North America