Avainsanat: Myydään douglaskuusia. Myytävänä douglaskuusen taimia. Tiedustele hinnasto. Taimitarha: Pohjois-Pohjanmaa, Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala, Ylikiiminki, Kempele, Oulunsalo, Tyrnävä, Ii. Kuljetus: Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala, Ylikiiminki, Kempele, Oulunsalo, Tyrnävä, Ii. Tiedustele douglaskuusen taimen hinta ja saatavuus.

DOUGLASKUUSI



KUVAUS

Pohjois-Amerikan länsirannikolta kotoisin oleva douglaskuusi kasvaa laajoilla alueilla rannikon lauhkeissa sademetsissä, sisämaan kuiville ja viileillä alueilla sekä Kalliovuorten mantereisessa ilmastossa, aina Kanadasta Meksikoon asti. Douglaskuusesta on kaksi alalajia, joista toinen kasvaa lähempänä rannikkoa ja toinen (harmaadouglaskuusi) sisämaassa. Nämä kaksi alalajia kohtaavat Kanadassa Brittiläisen Kolumbian sisäosissa, lajin pohjoisimmalla esiintymisalueella. Sieltä on kotoisin myös suurin osa Suomessa viljeltävistä douglaskuusista.


Douglaskuusi voi saavuttaa yli tuhannen vuoden iän. Suurimmat dokumentoidut douglaskuuset ovat olleet 120-140 metrisiä ja tilavuudeltaan yli 500m3. Suurimmat nykyisin elävät yksilöt ovat noin 100 metriä pitkiä. Näihin mittasuhteisiin ovat yltäneet kuitenkin vain rannikon lauhkeissa ja sateisissa vuoristolaaksoissa kasvavat yksilöt. Suomessakin douglaskuusi on kasvattanut varsin massiivisen rungon ja saavuttanut 40 metrin pituuden 100 vuodessa. Muualla Euroopassa pisimmät yksilöt ovat tällä hetkellä yli 60m pituisia. Kasvu voi kuitenkin jatkua, pikku hiljaa hidastuen, jopa satoja vuosia. Douglaskuusen viljely on yleistä Keski-Euroopassa.


Douglaskuusi kuuluu mäntykasvien heimoon (kuten esim. kuusi, mänty, pihta ja lehtikuusi), mutta poikkeaa geneettisesti varsin paljon kaikista muista. Lähin sukulaislaji ei ole kuusi vaan lehtikuusi.


Douglaskuusen suurin ekologinen vahvuus on kyky tulla toimeen vähemmällä vedellä kuin useimmat kilpakumppaninsa. Sen on todettu tarvitsevan vähemmän vettä yhteyttämiseen kuin esim. kontortamänty, joka sekin on kuivan paikan kasvi. Paikallisiin kuusiin verrattuna ero on vielä selkeämpi. Tehokkaan veden käytön ansiosta se pystyy jatkamaan tehokasta yhteyttämistä pitkienkin poutajaksojen yli.


KASVATUS

Kasvupaikkavaatimukset ovat samantapaiset kuin siperianlehtikuusella tai rauduskoivulla. Jos pohjavesi on syvällä, douglaskuusi kasvattaa paalujuuren ja syvän juuriston. Kosteammissa oloissa juuristo on pinnallisempi. Maaperän tulee olla kohtuullisen ravinteikas. Märällä tai ajoittain tulvivalla kasvualustalla douglaskuusi ei viihdy.


Toisin kuin lehtikuusi, douglaskuusi sietää taimena voimakastakin varjostusta. Myöhemmällä iällä douglaskuusen kasvatus vaatii kuitenkin aurinkoa. Alkukasvatusta vaikeuttaa auringon liiallinen kuivattava vaikutus ja kasvukauden aikaiset hallat. Aukealle istutettu douglaskuusi juroo helposti ja neulasetkin kellertävät vuosikausia. Puolivarjossa kasvuun lähtö on kohtuullisen nopeaa ja neulaset pysyvät terveen vihreinä. Verhopuustoa siis suositellaan. Paras pituuskasvuvauhti saavutetaan vasta muutaman metrin pituudessa, kuten kuusella.


Douglaskuusta on kasvatettu hyvällä menestyksellä Keski-Suomea myöten. Ainakin yksittäiset puut ovat kasvaneet hyvin Etelä-Lapissakin. Taimiston käyttämä siemen on kerätty lajin pohjoisimmalta esiintymisalueelta (katso kartalta) vajaan kilometrin korkeudelta. Ilmastollisesti alue on jopa koleampi kuin Suomen V-vyöhyke.


KÄYTTÖ

Douglaskuusi on arvostettu sahapuu. Puuaines on lujaa ja raskasta. Oksattoman tyvitukin osuus on yleensä suuri. Douglaskuusi on myös erittäin suosittu joulupuu valtameren takana. Joulupuuta kasvatettaessa douglaskuusta leikataan voimakkaasti jolloin se tuuheutuu.


LINKKEJÄ

Wikipedia

Tree Species Compendium

Silvics of North America